7.–25.4.2018
Matka – labyrintti
Mielessäni kirkas, kantava, hiljainen, painava ja vahva, herkkä, hämärä, selkeä. Tuttu Notre Dame niin erilaisena vihjaa olemassaolostaan, kun muut tunkevat sen eteen. Siellä se kuitenkin soi ja vaatii ja minä kuuntelen.
Istun Pariisissa taiteilijaresidenssin auditoriossa alhaalla suoraan edessäni nainen ja korvakoru. Katseeni liimautuu tuohon valoon hämärässä. Kuin sattumalta (lisää…)